Voi huh! Mikä viikko takana onkaan.
Viime viikolla mulle kävi vähän vahinkoa ja sain mielettömän allergisen reaktion antibiooteista.
Musta tuli turvonnut ja laikkujakin sain. Jalatkin lähti sitten seuraavaksi.
Onneksi on olemassa Äiti, Leevi, Geordie shore ja Doris keksit.♥
Valehtelematta oli jotenkin upea sairastamis kokemus, vaikka pahalta tuntukin.
Hyvät asiat auttaa jaksamaan.
Pienenä minut aina kipeänä lahjottiin jaksamaan Ti-Ti Nalle videoilla. Sain uuden aina kun vedin reippaasti maailman hirveimmän lääkelitkukuurin kurkusta. Tai kun sain syötyä lautasellisen muroja, vaikka ei ollut yhtään ruokahalua. Äiti, olet maailman ihanin hölmö.♥
Keskiviikkona onneksi pääsi halimaan Riittaa, kun se täytti yhden vuoden lisää. Joanna oli järkänny maailman upeimman yllärin synttärisankarille ja multa pääs pienet onnen kyyneleet kun luin
tän. ♥ Jokaisella täytyy olla oma Riitta.
Torstaina pääsi takaisin töihin. Oi onni. Jalat vähän täristen jatkettiin ikeaankin. Koti on taas vähän enemmän minun näköiseni. Täällä on niin hyvä olla. Söin myös salaa monta hodaria, vaikka oikeasti en edes pidä niistä. Sain jäätelönkin.
Ihanaa kun lehdet on tullu puihin ja on vihreää.
Perjantaina vietettiin Issu murun synttäreitä. Tavattiin paljon uusia tyyppejä. Yhellä tytöllä oli mun mielestä hemmetin siistit vaatteet. Oli myös upea pinkki tukka.
Lähdettiin Leevin kanssa aika aikasin kotiin halimaan. Ollaan ehkä vähän tylsiä.
Mä löysin kotimatkalla upean romanttisen salapuiston.
Nyt takaisin pikkukiireiseen elämään. Mulla on ensiviikolla valmistujaiset. Voi mikä mahanpohja tunne. Palaillaan taas pian kultaiset.